OP:n ekonomistit: Edessä vihdoin nousukausi

OPn ekonomistien suhdanne-ennuste: Edessä vihdoin nousukausi

OPn ekonomistit korjasivat ennustettaan huomattavasti aiempaa positiivisempaan suuntaan. Ekonomistit ennustavat alkaneelle vuodelle 1,8 prosentin vuosikasvua. Kestävyysvajeen suhteen Suomella on nyt tuhannen taalan paikka. Suomen talous ylsi viimeisimpien tietojen mukaan vuonna 2016 kohtalaiseen talouskasvuun. Suhdanne-ennusteessaan OPn ekonomistit arvioivat Suomen talouden kasvavan lähivuosina pidemmän ajan kasvuodotuksia nopeampaa vauhtia.

OPn ekonomistit arvioivat Suomen BKT:n kasvavan tänä vuonna 1,8 prosenttia ja ensi vuonna 2,0 prosenttia. Vuoden 2018 kasvuennuste julkaistaan nyt ensi kertaa. Kuluvan vuoden kasvuennuste on 0,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin marraskuun ennustetarkistuksessa.

- Suomen talous pääsi euroalueen vauhtiin jo viime vuonna. Tänä ja ensi vuonna BKT kasvaa Suomessa euroaluetta nopeammin. Lähdemme tosin pitkältä takamatkalta, ja suhdannekehityksen riskit kasvavat olennaisesti muutaman vuoden päästä, toteaa pääekonomisti Reijo Heiskanen.

Vuonna 2016 talouden kasvu oli kulutuskysynnän ja rakentamisen varassa. Tänä vuonna talouden nousu lepää jo laajemman pohjan varassa. Myös vienti ja yritysten investoinnit elpyvät. Vuonna 2018 edellytykset viennin kasvun vahvistumiselle ovat kohdallaan. Sen sijaan rakentamisen kasvu hidastuu aktiviteetin ollessa korkealla tasolla. Inflaatio jättää nollavyöhykkeen, kun öljyn hinnan lasku ei enää jarruta kuluttajahintaindeksin nousua. Kustannuspaineet ovat silti maltillisia, ja inflaatio pysyy ennusteen mukaan 1,5 prosentin tuntumassa.

Työllisyys kasvaa sekä tänä että ensi vuonna verrattain hyvää vauhtia. Työllisyysaste nousee vuonna 2018 jo lähes vuoden 2008 suhdannehuipun tasolle, 70,3 prosenttiin. Työvoiman tarjonta kääntyy kasvuun työmahdollisuuksien kasvaessa, ja työttömyysaste laskee jokseenkin samaa vauhtia kuin viime vuonna. Työttömyysaste laskee tänä vuonna 8,3 prosenttiin ja ensi vuonna 7,8 prosenttiin.

Julkisen talouden vaje pienenee tauon jälkeen jälleen vuonna 2018, mutta velkasuhde nousee edelleen tänä ja ensi vuonna.

- Lähivuodet ovat niitä hyviä aikoja. Ne eivät kuitenkaan hoida kestävyysvajetta, sillä odotukset pitkän ajan keskiarvokasvusta eivät ole nousseet. Ensi vuodelle kannattaakin ajoittaa sellaisia rakenneuudistuksia, joiden ensivaikutus voi olla taloutta jarruttava, mutta pidemmän päälle työllisyysastetta nostava. Nyt on se tuhannen taalan paikka kesyttää kestävyysvaje, maalailee Heiskanen.

EKP:lla edessä tuliset paikat

Maailmantalouden veto koheni viime vuoden lopulla, ja luottamusindikaattorien nousu puoltaa elpymisen jatkuvan vuoden 2017 alkupuolella. Maailmantalouden kasvu piristyy ennusteen mukaan tänä vuonna parin vuoden takaisiin lukemiin ja ensi vuonna lähes pidemmän ajan keskiarvovauhtiin.

Luottamus euroalueen talouteen on kohentunut, ja talous on verrattain vakaassa kasvussa. Euroalueen inflaatio nousee keväällä jo jokseenkin keskuspankin tavoittelemaan, hieman vajaaseen kahteen prosenttiin. Kyse on kuitenkin öljyn hinnan vaihteluiden aiheuttamasta tilapäisestä noususta. Jos inflaatiota laskettaessa ei oteta huomioon energiaa, on inflaatio nyt prosentin tuntumassa ja säilyy alle kahdessa prosentissa tulevat kaksi vuotta.

EKP pienentää kuukausittaisia arvopaperiostojaan huhtikuussa ja joutuu todennäköisesti linjaamaan jo syksyllä, kuinka osto-ohjelma aiotaan lopettaa vuoden 2018 aikana. Ohjauskorot säilyvät nykytasolla myös vuonna 2018.

- Saksan vaalien lähestyessä EKP:n rahapolitiikka tulee saamaan osakseen voimakasta arvostelua. Tämä on omiaan aikaistamaan linjauksia osto-ohjelman lopettamisesta ensi vuonna, arvioi pääekonomisti Heiskanen.

Maailmantalouden riskit liittyvät Yhdysvaltain talouden tasapainoon suhdannehuipun lähestyessä sekä poliittiseen epävarmuuteen. Pidemmällä aikavälillä poliittisilla ratkaisuilla voi olla huomattava vaikutus maailmantalouden kehitykseen.

Suomen kannalta suurimman riskin lyhyellä aikavälillä muodostaa vientimarkkinoiden kehitys, mutta ajan myötä isoin haaste on talouspolitiikan uudistusten riittävyys.